Investoituamme viime syksynä uuteen pala- ja pakkauslinjastoon, juuston valmistuksessa syntyvien sivuvirtojen määrä tuotannossamme on vähentynyt huikeat 40%. Tämä on vaikuttanut merkittävästi myös biojätteeksi joutuvan juuston määrän eli toisin sanoen ruokahävikin vähenemiseen. 

Biojätteeksi joutuvan ruokahävikin minimoiminen on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme. Ruokahävikillä tarkoitetaan roskiin tai biojätteeksi päätynyttä ruokaa, jonka syntyminen olisi voitu välttää esimerkiksi valmistamalla tai säilyttämällä ruokaa toisin. Koko maailmassa jopa kolmannes kaikesta tuotetusta ruuasta päätyy hävikiksi. Turhaan tuotettu ruoka tuottaa päästöjä ja kuormittaa ympäristöä. Onkin arvioitu, että maailmanlaajuisesti vuoden aikana syntyneellä ruokahävikillä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä. (Hävikkiviikko 2020.) 

Ruokahävikkiä syntyy kaikissa ruokaketjun vaiheissa: alkutuotannossa, teollisuudessa sekä kaupoissa ja ravintoloissa, mutta kaikkein eniten hävikkiä syntyy kotitalouksissa. Arvioiden mukaan suomalaisissa kotitalouksissa syntyy 20-25 kiloa ruokahävikkiä henkilöä kohti vuodessa. Tämä tarkoittaa 120-160 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa. (Luonnonvarakeskus n.d.) 

Elintarviketeollisuudessa sivuvirtoja syntyy väistämättä, mutta monella toimijalla on onneksi pitkät perinteet niiden ohjaamiseksi eteenpäin, siten että niiden sisältämät ravinteet saadaan kiertoon. Me Kuusamon Juustolla valmistamme sivuvirroista mm. laktoosia ja proteiinia jauheena yhteistyökumppaneillemme, jotta raaka-aine saadaan hyötykäytettyä mahdollisimman pitkälle. 

Tulemme tehostamaan monipuolisesti toimintaamme tulevaisuudessa, tavoitteenamme pienentää hiilijalanjälkeämme. Biojätteeksi joutuvan ruokahävikin minimoiminen on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme. Tämän vuoden aikana biojätteen määrä on ollut 39% pienempi kuin vuonna 2019.