Kuusamolaisella Kotilehdon maitotilalla tehdään pitkää työpäivää jylhissä vaaramaisemissa
Kotilehdon tilan pihatien päässä olevan portin avattuamme edessä avautuu mitä kaunein kuusamolainen maalaismaisema. Konttainen ja Valtavaara siintävät taustalla, järven vastarannalla. Lehmät on juuri päästetty laitumelle järven rantaan nauttimaan tuoretta ruohoa. Maatilan pihapiiri on siisti ja huoliteltu kukkaistutuksineen sekä vanhoine kala- ja vilja-aittoineen. Tässä maisemassa kelpaa työskennellä, vaikka kesällä työpäivät saattavat venyä todella pitkiksi
Uusi pihattonavetta rakentuu juuri ennen Suomen liittymistä Euroopan unioniin
Kotilehdon tila on saanut alkunsa 1950-luvun lopulla, kun alkuperäinen Turkkilan tila jaettiin. Jouko Käkelä oli vuonna 1985 tilan isännäksi ryhtyessään 24-vuotias. Hänen niin ikään maatilalta kotoisin oleva posiolaislähtöinen vaimonsa Sinikka Käkelä oli 20-vuotias. Tilalla oli alunperin pieni, seitsemän lehmän navetta. Vuonna 1992 rakennettiin uusi pihattonavatta 20 lypsylehmälle.
- Ajat uuden navetan rakentamiselle olivat haasteelliset, kun juuri oltiin liittymässsä Euroopan unioniin. Monet maalailivat kauhukuvia maatalouden loppumisesta Suomessa, muisteli Jouko Käkelä.
Kotilehdon tilan pihattonavetta oli Kuusamon kolmas. Silloiselta TE-keskukselta ei hellinnyt lupaa isomman navetan rakentamiselle, kun peltopinta-ala ei olisi riittänyt.
- Nythän tuota peltoa saisi lisää vaikka kuinka, kun niin monet tilat ovat lopettaneet, pohdiskelee Sinikka Käkelä.
Jouko Käkelä kertoi uuden pihattonavetan syntyneen kolmen veljeksen yhteisenä rakennusprojektina.
- Ei meistä veljeksistä kukaan ollut rakentanut mitään koskaan aikaisemmin. Mutta niin sitä vaan tehtiin lähes kaikki rakennushommat sähkötöitä lukuun ottamatta itse, kertoo Jouko Käkelä syystäkin ylpeänä.
Kuusamon luonto herää talvesta räjähdysmäisellä voimalla
Kotilehdon tilalla on tällä hetkellä 19 lypsylehmää ja 15 vasikkaa. Parikymmentä vasikkaa syntyy vuosittain. Lehmävasikat jäävät tilalle kasvamaan ja sonnit myydään. Pariskunnan työpäivät venyvät kesäaikaan toisinaan jopa 18-tuntisiksi, kun lehmien lypsämisen ja karjanhoidon lisäksi päälle tulevat kaikki peltotyöt. Pihatossa lehmät lypsetään lypsyasemalla, jonne ne tulevat kolmen lehmän ryhmissä.
Kuusamossa lumet sulavat talven jälkeen yhtäkkiä ja kesä suorastaan räjähtää päälle.
- Kaikki kylvöt, peltotyöt, rehut ja heinätyöt on saatava tehtyä muutamassa viikossa, pohdiskelee Jouko Käkelä.
Kuusamolainen vaaramaisema ja maatilan pihapiirin kauneus auttavat jaksamaan
Kuusamolainen maalaismaisema ja monelle matkailijalle ainakin niminä tutut Valtavaara ja Konttainen kohoavat suoraan järven vastarannalla. Tilan pihaa reunustavat 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta peräisin olevat, ryhdikkäät vilja-aitta ja kala-aitta. Pihalla on runsaasti istutuksia ja pensaita kaunistamassa piha-aluetta.
- Kuusamolainen luonnonmaisema auttaa jaksamaan. Ei tähän maisemaan kyllästy koskaan. Se palkitsee aina kauneudellaan, ihastelee Sinikka Käkelä.
- Kuutisenkymmentä vuotta täällä olen jo asunut. Jos nämä maisemat eivät miellyttäisi, kyllä täältä olisi jo pois lähdetty, naurahtaa Jouko Käkelä.
- Talvella on paremmin aikaa. Silloin ehdimme harrastaa hiihtoakin. Ja kesällä rantasaunan löylyissä pääsee hetkeksi irti arjesta, kertoo Sinikka Käkelä.
Hyvinvoiva karja palkitsee hoitajansa runsaalla ja hyvälaatuisella maidolla
Pariskunta arvelee koronaepidemian tuoneen mukanaan jotakin hyvääkin. Yhteistuumin todettiin, että tällaiset asiat saavat ihmiset palaamaan perusasioiden äärelle. Sinikka ja Jouko Käkelä uskovat kotimaisten elinarvikkeiden arvostuksen nousevan.
Suomalaisen elintarviketuotannon puhtaus ja lehmien hyvinvointi ovat pariskunnalle tärkeintä.
- Kun lehmiä hoidetaan hyvin ja ne saavat elää puhtaissa, väljissä oloissa, ne palkitsevat hoitajansa runsailla maitomäärillä ja hyvällä laadulla, pohdiskelee Sinikka Käkelä pariskunnan karjanhoidon peruspilareita.
- Vuonna 2018 tilamme lehmien keskituotos, 13 260 kg vuodessa, oli valtakunnan viidenneksi korkein, kertoo Jouko Käkelä.
Kuusamolaisuus ja yhteisöllisyys ovat mukana arjessa
Alueen tilat tekevät paljon yhteistyötä. Vaikka tilojen määrä on vähentynyt, yhteistyö jatkuu. Pohjois-Kuusamossa on enää viisi maitotilaa, kun niitä vielä 80-luvulla oli parikymmentä.
- Teidenkunnostukset hoidetaan yhdessä naapurin kanssa, ostorehujen hankinnan kilpailutamme yhteisen rehuringin kautta ja on yhteisiä koneitakin, kehuu Jouko Käkelä.
- Meille on itsestäänselvää, että tilamme maito menee Kuusamon Juustolle jalostettavaksi. Ei tulisi mieleenkään toimittaa muualle, kertoo meijerin hallituksessa vaikuttava Jouko Käkelä.
- Kuusamon Juustoa on päivittäin ruokapöydässä ja markkinointiakin teemme jatkuvasti. Tuliaisiksi viedään aina Kuusamon Juustoa niin tuttaville kuin omille lapsillekin, naurahtaa Sinikka Käkelä.
Teksti: Marja Kares-Oksman
Kuvat: Mikko Santasalo