Raunilan tila

Jukka ja Laura Kämäräinen kehittävät rintamamiestilaansa määrätietoisesti

Jukka ja Laura Kämäräisen hallinnoima Raunilan tila Kuusamon Petäjävaarassa Rukajärvellä on saanut alkunsa pienestä rintamamiestilasta. Pariskunta on tilan kolmas sukupolvi ja neljäs sukupolvikin osallistuu jo maatilan töihin. Jukka ja Laura Kämäräinen ovat alusta asti halunneet kehittää ja laajentaa tilaansa määrätietoisesti.

Jukka ja Laura Kämäräinen tekivät tilakaupat vuonna 2008.  Heidän aloittaessaan tilalla oli 20 lypsylehmää. Nyt tilan 38 lypsylehmää ovat parsinavetassa, vasikat ryhmäkarsinassa ja kantavat hiehot kestokuivikepihatossa. Muu karja saa laiduntaa ympärivuotisesti ja lypsylehmät niin kauan kuin sääolot antavat myöden. Laidunremontti on tulossa ensi kesänä, kun laidunta raivataan lisää ja nykyisiä laitumia kunnostetaan.

Rintamamiestilan perustaminen oli tarkoin säänneltyä eikä vastoinkäymisiltä vältytty

Tila on saanut alkunsa todella pienestä. Jukan isän isä Eino Johannes Kämäräinen ja tämän vaimo Jenni Katariina olivat tilan ensimmäiset omistajat. Laura Kämäräinen kertoo, että rintamamiestilojen perustamisasiakirjoissa säädetään erittäin tarkasti, missä järjestyksessä rintamamiestila pitää rakentaa.

- Tilalle tultiin vuonna 1962 sen jälkeen, kun Tahkolanrannan tielinja oli avattu. Ensimmäiseksi piti raivata peltoa sekä rakentaa aitta ja hevostalli.

Tilan navetan oli määrä valmistua vuonna 1963, mutta tilan navetta valmistui lopulta vuoden myöhässä, lauantaina 14.11.1964. Lehmiä, jotka olivat Suomen karjaa, kyyttöjä, oli aluksi kaksi, samoin vasikoita.

Laura Kämäräinen kertoo perimätietona, että kun navetta vihdoin saatiin valmiiksi ja eläinten oli määrä saapua, pakkasta oli reilusti yli 30 astetta ja talvi ankarimmillaan. Lehmät ja vasikat tuotiin paikalle traktorin peräkärryllä ja kipattiin lumipenkkaan. Vettäkään ei ollut, vaan se piti kantaa purosta.

- Navetassa piti aluksi pitää tulta, että eläimet saatiin pidettyä hengissä, kertoo Laura.

Jukka Kämäräinen kertoo, että tilalle saatiin sähköt vasta vuonna 1970, ja tilan piti itse ensin lahjoittaa pylväät sähköyhtiölle ja sitten vielä pystyttää pylväät itse.

Tilaa on laajennettu määrätietoisesti

Raunilan tilaa on laajennettu kolmesti. Vuonna 1981 navettaa laajennettiin ensimmäisen kerran ja lypsypaikkoja saatiin 18 lehmälle. Vuonna 1985 tilan ottivat haltuunsa Jukan vanhemmat Jorma ja Arja Kämäräinen sekä Jorman veli Erkki. Jukka ja Laura Kämäräinen tekivät muutama vuosi tilakauppojen jälkeen vuonna 2011 toisen laajennuksen, ja lehmäpaikkoja saatiin 32+6. Kolmas laajennus tehtiin vuonna 2018, kun rakennettiin kylmäpihatto.

Raunilan tilalta on alettu toimittaa maitoa meijeriin ensimmäisen kerran pian navetan valmistuttua. Jukka Kämäräinen kertoo, että ensimmäinen erä, 10 litran suuruinen maitotonkka, haettiin maitolaiturilta ja siinä oli kahden päivän maito. Tällä hetkellä tila tuottaa maitoa 2270 litraa kahdessa vuorokaudessa.

- Maidontuotanto on tilamme tukijalka. Säännöllinen maitotili tasaa maatalouden kausivaihteluita. Vaikka maitomäärä välillä vaihteleekin, maitotili tulee aina säännöllisesti, iloitsee Jukka Kämäräinen.

Jukka ja Laura Kämäräisen tila tuottaa runsaasti laadukasta maitoa

Jukka ja Laura Kämäräisen tila palkittiin vuonna 2017 Walter Ehrströmin säätiön kultaisella palkinnolla tilan tuotettua E-luokkaista maitoa 25 vuoden ajan.

Tilalla on jo kuusi satatonnaria, 100 000 litraa maitoa tuottanutta lehmää.

Laura Kämäräinen pitää erittäin tärkeänä eläinten hyvinvointia, mutta toteaa, että myös omasta hyvinvoinnista tulee pitää huolta. Hän kiittelee toimivaa lomitusjärjestelmää.

- Korona-aikana emme ole voineet lähteä tilaltamme juuri minnekään, mutta lomittaja tuo kuitenkin mahdollisuuden päästä irti arjesta, iloitsee Laura Kämäräinen. Jukka Kämäräinen on samaa mieltä, ja toteaa, että olisi kyllä jo mukava päästä pois kotiympyröistä.

Neljäs sukupolvi on jo mukana auttavissa maataloustöissä

Pariskunnalla on viisi 2-15-vuotiasta tytärtä, joista vanhin, Elmiina, tekee jo mielellään auttavia maataloustöitä.

- Elmiina saa traktorikortin pian, joten sen jälkeen hän ei enää tarvitse kyytiä pellolle, iloitsee Laura Kämäräinen.

Jukka ja Laura Kämäräinen ovat erittäin kiitollisia Jukan vanhemmille Jormalle ja Arjalle. Isovanhemmat ovat korvaamaton apu lastenhoidossa monella tilalla. Näin myös Raunilan tilalla, kun Jukka ja Laura kiirehtivät navettatöihin ja kouluttautumaan.

Laura on kotoisin Sallasta ja hän on alkuperäiseltä ammatiltaan ravintolakokki ja ympäristönhoitaja. Hän halusi kehittää ammattitaitoaan ja suoritti verkko-opinnoissa karjatalousyrittäjän tutinnon. Maataloustutkinnon lisäksi Jukka on pitänyt osaamisestaan huolta kouluttautumalla säännöllisesti. Kuorma-auton kuljettajan ja maanrakennuksen koulutusten lisäksi hän on suorittanut siementäjäkurssin, joten siementäjääkään ei tarvitse tilan ulkopuolelta vaivata.

Kuusamon Juusto tuo työtä ja toimeentuloa koillismaalaisille ympärivuotisesti

Jukka Kämäräinen on ollut Kuusamon Osuusmeijerin hallintoneuvostossa kolme vuotta ja hallituksessa vajaan vuoden.
- On hyvä, että meijerin hallitus on laaja. Ammattitaitoa löytyy monelta alalta, joten meillä on leveät hartiat tehdä päätöksiä, pohtii Jukka.

Jukka Kämäräinen pitää erittäin tärkeänä, että Kuusamon Osuusmeijeri ja Kuusamon Juusto on saatu pidettyä Koillismaalla.

- Ympärivuotiset teolliset työpaikat tasaavat kausivaihteluita, kun esimerkiksi matkailuala on niin kausiluonteista. Viljelijät pitävät tärkeänä, että Kuusamon Juusto tuo monelle koillismaalaisille työtä ja toimeentuloa tasaisesti ympäri vuoden, kiittelee Jukka Kämäräinen ostamansa yrityksen kasvua ja kehitystä.

Teksti Marja Kares-Oksman | Kuvat: Jukka ja Laura Kämäräinen